Teemat

Politiikka ei ole vain verojen keräämistä ja rahan jakamista, se on ennen kaikkea arvovalintoja. Minulle on tärkeää olla mukana rakentamassa kannustavaa, sivistynyttä, välittävää ja suvaitsevaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella meistä on tasa-arvoiset mahdollisuudet oman elämänsä ja onnellisuutensa luomiseen. Minun arvomaailmassani kaikki työ on arvokasta ja työn pitää aina olla kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Työtä ja yrittäjyyttä tuettava

Suomalaisen hyvinvoinnin takaa vain vahva, kilpailukykyinen ja kasvava kansantalous. Työnteosta, yrittämisestä ja opiskelusta on palkittava ja niihin on kannustettava muun muassa verotuksen keinoin. Verotuksen painopistettä on siirrettävä pois työn tekemisen ja työllistämisen verottamisesta kohti kulutuksen verottamista. Samalla on huolehdittava, ettei ihmisten ostovoimaa heikennetä.

Kun haluamme pidentää työuria, on työhyvinvointiin ja työkykyyn panostettava kunnolla. Samalla yrityksille on tarjottava hyvät toimintaedellytykset, jotta ne voivat työllistää. Näin saamme veroeuroja palveluiden, kuten koulujen ja terveyskeskusten, järjestämiseen. Uusien innovaatioiden synnyttämiseksi tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa on tuettava luomalla entistä tiiviimmät yhteistyökanavat tiedeyhteisön ja yritysten välille.

Euroopan unionissa meidän on edistettävä työelämän tasavertaisuutta ja yhteisiä pelisääntöjä. Tämä on Suomen ja suomalaisen työn etu.

Työ ja perhe ne yhteen sopii

Äitien ja isien pitää pystyä olemaan sekä vanhempia että työntekijöitä. Siksi joustavuutta tarvitaan työpaikoille ja päivähoitopaikkojen saatavuuteen. Päivähoitomaksuissa perheen tarvitsema hoitoaika pitäisi ottaa huomioon, sillä epätyypilliset työajat tarkoittavat myös epätyypillisiä hoitoaikoja.Pienten lasten vanhemmille sovitetut työviikot ja erilaiset perhevapaan järjestelyt ovat nekin fiksuja tapoja löytää joustoja ja positiivisia ratkaisuja arjen rytmittämiseen.

Isovanhemmat ovat monille korvaamaton tuki lasten sairastaessa, mutta kaikilla ei ole läheisiä ihmisiä auttamassa hädän hetkellä. Kuntien pitäisikin antaa vahvempi tuki lapsiperheiden arkeen, esimerkiksi tarjoamalla monipuolisempia palveluita kotiin. Vanhempainvapaajärjestelmää on myös kehitettävä tasa-arvoisempaan suuntaan ja perhevapaiden kustannukset on jaettava jatkossa niin, etteivät ne kohdistu pelkästään äitien työnantajien maksettavaksi.

Oma koti on useimmille elämän suurin hankinta. Asuntolainojen koroista pitää saada verovähennys jatkossakin, sillä se on monelle lapsiperheelle ja ensiasunnon ostajalle tärkeä etu.

Osaavaa porukkaa tarvitaan

Suomi on tunnettu korkeatasoisesta koulutuksestaan. Sen kehittämistä on jatkettava, jotta meillä on tulevaisuudessakin osaavaa työväkeä ja opetus huipputasoa. Peruskoulun pitää olla hyvä ja motivoiva paikka sekä oppilaille että opettajille. Opetus saadaan laadukkaammaksi ja tasa-arvoisemmaksi lisäämällä vähimmäistuntimäärää ja pienentämällä ryhmäkokoja. Myös vieraiden kielten vapaaehtoista tarjontaa on lisättävä, jotta vahvistamme lastemme kielitaitoa ja kykyä pärjätä maailmalla.

Koululaiset ja opiskelijat tarvitsevat riittävää opintojen ohjausta oman opiskelu- ja työpolun löytämiseksi niin peruskoulussa kuin lukiossa ja ammattikoulussa. Opintoaikojen lyhentämiseksi opiskelijoiden toimeentuloon on panostettava. Kun opinnot sujuvat, valtion ei ole syytä puuttua työnteosta saatuihin lisätienesteihin.

Muunto-, täydennys- ja aikuiskoulutusta on kehitettävä, jotta pystymme päivittämään osaamistamme muuttuvan maailman tarpeisiin. Globaalissa maailmassa elävä Suomi tarvitsee edelleen niin mestareita kuin maistereita, kädentaitajia ja huippuasiantuntijoita.

Arjen turvallisuus ja välittäminen

"Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" sopii ajatusmaailmaani täydellisesti. Meidän on kannettava vastuumme itsestämme ja lähimmäisistämme. Yhteiskunta tarjoaa turvaverkon apua tarvitseville, mutta se ei tarkoita, että välittäminen olisi viranomaistoimintaa. Välittämistä ei voi ulkoistaa.

Terveydenhuoltomme on suuren haasteen edessä. Ammattitaitoisesta henkilökunnasta on jo paikoitellen pulaa ja ongelma pahenee väestön ikääntymisen myötä. Kuntien järjestämät palvelut on toteutettava järkevämmin, jolloin niihin panostetuilla rahoilla saadaan enemmän ja parempia palveluita. Olennaista on, että löydetään toimivin tapa tuottaa laadukkaita palveluja, oli se sitten naapurikuntien tiivistä yhteistyötä, kuntaliitosten tuomaa vahvuutta tai kunnan ja yrittäjien yhteispeliä.

Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja seniori-ikään ehtineiden hyvinvointi on turvattava ja omaishoitajien aseman parantamiseen on panostettava tosissaan. Perheiden pahoinvointiin, nuorten kasvavaan syrjäytymiseen sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin on puututtava ja pyrittävä aktiivisesti vähentämään niitä. Lasten ja nuorten terveyspalveluista ei saa tinkiä.

Liikenneyhteydet kuntoon

Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat hyvät liikenneyhteydet ja osaavan työvoiman saatavuus. Jotta Varsinais-Suomi kehittyy elinvoimaisemmaksi ja kilpailukykyisemmäksi, tarvitsemme ehdottomasti valtatie 8:n valtatie -statuksen mukaiseen kuntoon. Liikenneturvallisuuden ja kuljetusten sujuvuuden kannalta ei ole hyväksyttävää, että raskas liikenne, työmatkalaiset ja koululaiset on jouduttu sovittamaan samaan sumppuun. Elinkeinoelämälle pitää antaa vahva signaali, että liikenneyhteydet pelaavat ja Varsinais-Suomeen kannattaa investoida ja luoda työpaikkoja.

Myös seudulliseen joukkoliikenteeseen on panostettava ja töitä Salon ja Espoon välisen oikoradan eteen on tehtävä hihat heiluen. Liikenneverkon lisäksi tietoliikenneyhteydet on saatava toimiviksi erityisesti haja-asutusalueilla ja saaristossamme. Saariston vetovoimaisena pitäminen tarkoittaa myös pysyvää asutusta. Upeaan saaristoomme pitää päästä niin teitä kuin internetin valtateitä pitkin.

Saaristomeri – meidän meremme

Aikoinaan roomalaiset kutsuivat Välimerta nimellä "Mare Nostrum", meidän meremme. Meillä varsinaissuomalaisillakin on oma meri, Saaristomeri. Meri ja sen tuhannet saaret tarjoavat lukemattomille eläin- ja kasvilajeille tärkeän elinympäristön. Ihmisille ne antavat asuinpaikkoja, virkistysmahdollisuuksia, elinkeinoja ja kulkuväyliä.

Saaristomerta kuormittavien tekijöiden lista on pitkä: lisääntynyt ihmistoiminta ja virkistyskäyttö, liikenne, merenkulku, maatalous, jätevesipäästöt, ilmalaskeuma, leudot talvet, lisääntynyt sademäärä ja kuormitus muualta Itämereltä. Saaristomeren tasapainoa häiritsevät myös merimetsot ja hylkeet.

Ymmärrän Saaristomeren haasteet ja suojelun tärkeyden, vaikka en tiedemies olekaan. Asiantuntijoita meillä on jo riittävästi, mittaustuloksia ja raportteja yllin kyllin. Niiden on johdettava konkreettisiin tekoihin ja Saaristomeren sekä koko Itämeren tilaa parantaviin muutoksiin.

Meillä Varsinais-Suomessa riittää osaamista, jota voidaan hyödyntää niin Itämeren suojelussa kuin muuallakin maailmalla. Ympäristöteollisuuteen ja teknologioiden kehittämiseen on satsattava, sillä se parantaa elinympäristöämme, luo vientimarkkinoita sekä luo paljon kaivattuja uusia työpaikkoja.